Tiedote Auroran päivän seminaarista 10.3.2020

Kansainväliset osaajat ovat jo täällä

Suomeen halutaan lisää kansainvälisiä osaajia paikkaamaan työvoimavajetta, mutta jo nyt maassamme jätetään hyödyntämättä valtava määrä koulutettujen maahanmuuttajien osaamista ja kielitaitoa. Auroran päivän seminaarissa 10.3.2020 nostettiin esiin erityisesti naisten osaaminen.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallinnoima Auroras-verkosto on vuodesta 2012 tukenut Suomessa asuvien ulkomaalaisten naisten suomen kielen taidon osaamista parantaakseen heidän edellytyksiään päästä koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen katsauksen (Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019) mukaan etenkin naisten osalta työllisyysaste jää alhaiseksi hyvästä koulutuksesta ja suomen kielen taidosta huolimatta.

Seminaarin tervehdyspuheessa europarlamentaarikko Henna Virkkunen iloitsi siitä, miten eduskunnassa on ennätysmäärä naisia. Myös Euroopan parlamentissa ennen brittien lähtöä oli ennätyksellisesti 40 % naisia. Mutta työelämässä naisten työpanos on saatava paremmin hyödynnetyksi, Virkkunen huomautti. Euroopassa naisten koulutustaso on jo nyt korkeampi kuin miesten. Siitä huolimatta naisten työllisyysaste on huonompi ja naisten palkkataso on Euroopassa keskimäärin 16 % huonompi kuin miesten. Hän kertoi Euroopan komission johtajan Ursula von der Leyenin tasa-arvotavoitteista. EU-tasolla tapahtuu siis paljon myönteisiä asioita, Virkkunen korosti. Suomessa hän näkee tavoitteina perhevapaiden uudistuksen, segregaation purkamisen sekä diversiteetin nostamisen työpaikoilla. Viimeinen on tärkeä myös Auroras-verkostolle.

Sosiologian professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta nosti esiin suomalaisten helposti ajattelevan, että suomalaisten tapa toimia on järkevä ja siirtolaiset uhkaavat työelämää. Tämä johtaa helposti ”me ja muut” -ajatteluun. Wrede näkeekin, että siirtolaisuudesta voi helposti muodostua myös segregaation peruste. Hän näkee ratkaisuna, että moninaisuus hyväksytään valtavirraksi ja rakennetaan työpaikoilla uutta kulttuuria.

Erittäin tärkeänä työelämässä hän pitää tarvetta yksilöidä perehdyttämistä. Myös kielitaidon tukemisen pitää olla systemaattista. Selkokielisistä ohjeista olisi hyötyä muillekin kuin siirtolaisille. Wrede on tutkinut erityisesti hoiva-alaa ja huomannut, että EU:n ulkopuolelta tulevat päätyvät helpoimmin sijaisiksi ja keikkatyöläisiksi. Samoin siirtolaiset harvoin päätyvät johtotehtäviin. Myös koulutettujen tasa-arvon tiellä on paljon esteitä mm. rekrytointikäytännöissä.

Europarlamentaarikon poliittisena avustajana toiminut Mervi Katainen tarkasteli työelämän tasa-arvotilannetta EU:n alueella. Koko EU:ssa naisten ja miesten työllisyysasteiden ero on kaventunut, molempien työllisyys on parantunut, naisten enemmän. Hän esitteli myös koulutuksen merkitystä työllistymiseen ja erityisesti naisilla alhainen koulutustaso johtaa dramaattiseen laskuun työllisyysasteessa. Naisten ja miesten välinen palkkaero on jopa 40 %, kun ei verrata pelkästään perusansiota, vaan otetaan mukaan osa-aikatyöt, palkkaerot aloittain sekä vanhempien vapaat. Miesten eläkkeet ovat 35,7 % korkeampia kuin naisten. Hän korosti, että tasa-arvo on korkealla EU:n agendalla.

Kulttuuritulkki ja tuoreen International Working Women of Finland -järjestön puheenjohtaja Chiara Costa-Virtanen kertoi kansainvälisten naisosaajien kohtaamista haasteista Suomessa sekä ratkaisuista, joiden avulla he saavat äänensä kuuluviin suomalaisessa työelämässä. Ulkomaalaisten on joskus vaikea todistaa koulutustaan, jos Suomessa ei ole vastaavaa koulutusta. Costa-Virtasen neuvo oli pitää todistuksen lisäksi mukana selvitystä, minkälaisia töitä voi tehdä. Oman verkoston puutetta hän kertoi itse paikanneensa ottamalla yhteyttä ihmisiin, jotka hänen mielestään tekevät ”unelmaduunia” ja pyytänyt heitä kertomaan työstään.

Koska suurin osa työpaikoista ei tule julkiseen hakuun, Costa-Virtanen neuvoi tutkimaan yritysten omia sivuja ja ottamaan yhteyttä yrityksiin, jotka kiinnostavat. Yritysten sivuilla kannattaa täyttää avoimia hakemuksia ja, kun on aktiivisesti itse yhteydessä, saattaa saada myös vinkin, kun sopiva paikka on avautumassa. Hän piti tärkeänä mentorointia sekä ryhmätukea, jossa olisi mukana myös kantasuomalaisia.

Auroras-verkosto on järjestänyt vuodesta 2017 lähtien pääkaupunkiseudulla ryhmiä, joissa kokeneet vetäjät ohjaavat työelämään liittyvää keskustelua suomeksi. Verkosto toimii myös Turussa ja Vaasassa, missä järjestetään yksilömentorointia.

Auroras-verkosto on nimetty 1800-luvun Suomessa vaikuttaneen Aurora Karamzinin mukaan. Häntä voidaan pitää aikansa kansainvälisenä koulutettuna naisena.

Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani