Ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymisen solmukohtiin

Auroras-verkosto oli tiistaina 12.11.2019 edustettuna OSANA-hankkeen, Paremmin Yhdessä ry:n ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n järjestämässä "Maahan muuttaneiden uraohjauksen solmukohtia" -seminaarissa Jyväskylässä. Seminaarin työpajoissa kokosimme yhdessä toisten osallistujien kanssa maahan muuttaneiden työllistymisen solmukohtia maahanmuuttajan, työnantajan ja ohjaustyötä tekevien näkökulmasta sekä etsimme solmukohtiin aktiivisesti ratkaisuja. Koonti loppupaneelissa esitetyistä ratkaisuista tässä uutisessa.

MAAHAN MUUTTANEEN NÄKÖKULMA

Maahan muuttaneen näkökulmasta keskeisimpänä ratkaisuna työllistymisen haasteisiin nähtiin kohtaava, laadukas asiakastyö ja yksilöllinen ohjaus. Kaikkein parasta olisi, jos asiakasta pystyttäisiin ohjaamaan ns. "yhden luukun periaatteella" eli työllistymiseen liittyvät palvelut löytyisivät keskitetysti saman katon alta. Tämän katon alla myös työnantajat voisivat esittäytyä työntekijäehdokkaille.

Yhtenä työllistymisen solmukohdista nähtiin se, että Suomessa on vaikeaa työllistyä ilman suomen kielen taitoa. Yleensä työpaikkojen kielitaitovaatimukset ovat melko korkeita. Ratkaisuksi toivottiin mahdollisimman realistista tietoa suomalaisten työpaikkojen kielitaitovaatimuksista. Suomessa on esimerkiksi englanninkielisiä koulutusohjelmia, mutta pelkällä englannin kielellä pärjää vain harvoin työelämässä. Koettiin, että realistisen tiedon kautta maahan muuttanut asiakas ymmärtää suomalaisen työelämän vaatiman kielitaitotason ja motivoituu aidommin uuden kielen opiskelusta.

TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA

Myös työnantajan näkökulmaa maahan muuttaneen henkilön työllistymiseen pohtinut ryhmä nosti esiin kielitaidon merkityksen. Työnantajalle riittävä kielitaito on iso kysymys, sillä se liittyy useilla aloilla esimerkiksi työturvallisuuteen. Ratkaisuksi kielen oppimisen kysymyksiin ryhmä tarjosi mahdollisuutta opiskella kieltä työpaikalla. Myös maahan muuttaneiden näkökulmasta työllistymistä tutkaillut ryhmä koki työelämäpainotteisen kielenoppimisen yhtenä ratkaisuna kielitaitoa koskeviin solmukohtiin.

Työantajan näkökulmasta tärkeää on myös henkilöturvatunnuksen saaminen mahdollisimman nopeasti, ilman sitä ei työntekijää voida vakuuttaa eikä maksaa hänelle palkkaa. Tällä hetkellä henkilöturvatunnuksen saaminen koettiin hitaaksi ja tästä muodostuvan yksi työllistymisen solmukohdista. Muutenkin maahanmuuttajataustaisen työntekijän palkkaamiseen koettiin liittyvän paljon byrokratiaa ja byrokratian pelko nähtiinkin yhtenä työllistymisen solmukohdista. Ratkaisuna esitettiin työnantajille annetun tuen lisäämistä ja realistista tietoa lisätyön syntymisestä.

Työnantajan näkökulmaa tarkastellut ryhmä totesi työnantajien ennakkoluulojen olevan todellisia ja tämä nähtiinkin yhtenä palkkauksen solmukohdista. Ryhmä näki tärkeänä tutustumisen ihmiseen hakemuksen ja cv:n takana. Yhtenä tutustumisen mahdollistajana nähtiin työkokeilu, josta kokeilijan polku voisi kiinnostuksen herätessä johtaa oppisopimuksen kautta kyseessä olevalla alalle ja työelämään. Ryhmässä oli hyviä kokemuksia työnantajien ja työntekijöiden kohtaamisista hankkeiden kautta. Ryhmä toivoi kuitenkin hankkeita pidempää ja kestävämpää pohjaa, joka mahdollistaisi säännöllisesti työnantajan ja maahan muuttaneiden työnhakijoiden kohtaamisia.

OHJAUSTYÖTÄ TEKEVÄN NÄKÖKULMA

Ohjaustyötä tekevien näkökulmasta yhtenä ratkaisuna työllistymiseen nähtiin ohjausalan työntekijöiden verkostoituminen ja sen kautta syntyvä monialainen ohjaaminen. Tärkeänä pidettiin myös jokaisen asiakkaan kohtaamista yksilönä, hänen tilanteeseensa tutustumista ja verkostoihin ohjaamista. Ratkaisuna nähtiin myös ohjauksen ja neuvonnan rajojen tunnistaminen eli sen varmistaminen, että asiakkaan oma ääni kuuluu varmasti ohjausprosessissa ja alavalinnoissa.

Yhtenä työllistymisen solmukohdista nähtiin niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajilla pitkiin työnhakuprosessihin väsyminen. Tämän vuoksi ohjauksessa nähtiin tärkeänä korostaa ohjattavan uskoa omaan itseensä ja osaamiseensa. Ryhmä kaipasi lisää työkaluja erityisesti kotimaassa hankitun osaamisen näkyväksi tekemiseen. Myös osaamisen paketoiminen työnantajan tarpeisiin sopivaksi, toisin sanoen oman osaamisen tuotteistaminen nähtiin tärkeänä. Osaamisen lähtömaalla ei nähty olevan merkitystä, mutta osaamisen esiintuominen nähtiin sen sijaan todella tärkeänä.

Ryhmä näki ohjauskentällä käytävän paljon ongelmakeskeistä keskustelua ja kaipasikin sen vastapainoksi lisää ratkaisukeskeisyyttä. Kotoutuminen ei tämän ryhmän mukaan ole yksisuuntainen tie, vaan tulisi nähdä entistä vahvemmin kaksisuuntaisena prosessina. Ryhmän mukaan meillä kaikilla, myös ohjaustyötä tekevillä on sokeita pisteitä, joiden tunnistaminen olisi työn kannalta merkityksellistä. Lopuksi ryhmä toivoi, ettei käsillä tekemisen arvostaminen unohtuisi teoreettisia työtehtäviä arvostavassa kulttuurissamme.